Luonnon- ja ilmastonsuojelu ovat tärkeitä, mutta…
Meidän on huolehdittava Suomen ja suomalaisten eduista, emme voi tehdä kaikkea yksin ja niinkuin alta huomaamme: me olemme jo tehneet paljon ja tietenkin pitää aina parantaa, mutta suhteuttaa aina siihen mikä on järkevää.
Kaivosteollisuus
Luonnonsuojelu on tärkeää. Suomen tärkein ongelma on: kaivoksien aiheuttamat ympäristöongelmat.
Kaivoslakien uudistaminen on kiireellinen. Miten kaivoslupia myönnetään ja niistä saatavat maksut?
Ei voi olla niin että raaka-aineet viedään ja voitot kääritään, mutta ympäristöongelmat jää Suomen valtion maksettaviksi. Kaikkea tuhoamista ei välttämättä pystytä edes korjaamaan.
On hyvä, että tulee kaivostoiminnassa työpaikkoja, mutta samalla ei voi antaa holtittomasti saastuttaa.
Avolouhokset rumentaa ja voivat muilla tavoilla olla ongelmaksi, kuten Sotkamossa tapahtui jätevesipäästöjä, jotka tuhosivat lähijärviä.
Samalla pitää huomioida, vaikka tytäryhtiö ajetaan konkurssiin, niin emo ei pääse kuin koira veräjästä ja jättää saastuminen Suomen ongelmaksi!
Emoyhtiöt vastuuseen kaivosteollisuudessa ja turvaavat vakuudet. Voittojen siirtäminen konserni lainoilla veroparatiiseihin estettävä. Turvaavat vakuudet oltava. Mikäli sattuu ikävää kuten Sotkamossa, pitää olla mahdollisuus saada ympäristötuhojen maksajaksi muukin taho kuin valtio
Ilmastonmuutos
Ilmastonmuutos asioissa pitää olla järkevä. Ilmansaasteet on pahaksi ja meillä Suomessa on puhdasta ilmaa.
Suomessa on tehty paljon ympäristön hyväksi. Meillä on vähennetty CO2 päästöjä ja useissa maissa lisätään.
Suomi ei voi yksin pelastaa maailmaa. Suomi ei ole suurin saastuttaja ja on tehnyt jo paljon ilmaston parantamiseksi.
Suomen kivihiililaitosten päästöjen puhdistus on erinomaista ja maailmalla edelleen tuprutetaan ilmaan joko huonosti puhdistettuna tai ei ollenkaan.
Suomi oli rikkidirektiivissäkin kärsijänä, Itämerelle otettiin käyttöön ensimmäisenä. Suomi elää viennistä ja vienti käyttää kuljetuksia. Jos Suomen viennille laitetaan kustannuksia rikkidirektiivin muodossa, niin kilpailu kyky kärsii. Rikkidirektiivi on tulossa voimaan vasta 2020 kaikilla maailman merillä.
Olisi ekoteko tuoda saastuttavista maista teollisuutta Suomeen, meillä on teollisuutemme vähäpäästöistä verrattuna Intiaan, Kiinaan ja Puolaan.
Professori kummeksuu Suomen ilmastokeskustelua: ”Suomi on yksi siitä kourallisesta maita, jotka ovat vähentäneet päästöjään”
https://www.iltalehti.fi/politiikka/fa049a6e-927f-42a4-b127-7a5433e74160…
Maailmassa 200 maata ja vain noin 30 maata vähentänyt päästöjä ja Suomi niiden joukossa. Suomi siis on tehnyt paljon ilmansaasteiden eteen.
Muistetaan vielä että Suomen osuus CO2-päästöstä on 0,14 prosenttia eli runsaan promillen luokkaa.
Näiden pohjalta on hyvä todeta meillä ei ole mitään paniikkia. Suomi ei voi yksin tehdä kaikkea. Toivon päättäjille jäitä hattuun ja edetään ihan rauhassa.
Juttu vuodelta 2017, mutta ajan kohtainen, mitkä on suuruus luokat:
Suomen vuotuiset hiilidioksidipäästöt ovat 56 miljoonaa tonnia ja ne laskevat kuuden prosentin tahtia. Intian päästöt ovat 2,5 miljardia tonnia ja ne kasvavat reilun viiden prosentin tahtia, eli vuodessa yli kaksi kertaa koko Suomen päästöjen verran.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/ilmastovouhotus-on-iso-vitsi/xdjsxTfL…
Autoveroa ei tule poistaa ja siirtää polttoaine- ja päästöveroihin.
Ei vapaamatkustajille: Herrat maksakoon itse autoveronsa.
Köyhät, paljon ajavat ja maaseudun asukkaat olisivat kärsijöinä. Ei ole mitään järkeä siirtää uusien autojen hinnan alennusta tämän ihmisryhmän maksettavaksi.
Ihmisten on liikuttava ja on annettava mahdollisuus ihmisille asua muuallakin kuin kasvukeskuksissa. Maaseudulla on voitava asua ja tuottaa meille ruokaa.
Polttonesteiden hinnat on korkeat ja niitä ei enää voi korottaa
Autoverotuksen poisto on tulonsiirto rikkaille. Maaseudulla pitkien matkojen päässä asuva yli 10 vuotiaalla autolla on tämän maksu mies. Autoveron tuotto on noin 850 miljoonaa: maksakoot ne jotka uusia autoja ostaa.
Suomen teollisuuden kilpailukykyä ei saa rapauttaa. Meillä on pitkät kuljetusmatkat ja meidän on huolehdittava teollisuutemme kilpailukyvystä. Polttonesteiden hinnan korotukset ja päästöverot olisivat myrkkyä kilpailukyvyllemme pitkien etäisyyksien Suomessa ja täältä pitkä matka vientituotteilla maailmanmarkkinoille. Ei rapauteta vientiämme.
Sähköauto ei saastuta ajaessa, mutta millä sähkö valmistetaan vaikuttaa miten hyvä luonnolle on.
VTT: Sähköauton syntinä valmistuksen päästöt – ympäristövoittajaa on vaikea valita
Tässä artikkeli missä kerrotaan: sähköauto ole välttämättä edes ympäristöystävällisin
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/koneet-autot/vtt-s%C3%A4hk%C3%B6auton-syntin%C3%A4-valmistuksen-p%C3%A4%C3%A4st%C3%B6t-ymp%C3%A4rist%C3%B6voittajaa-on-vaikea-valita-1.190498
Kannattaako sähköautoa tukea valtion varoista? Yrityksen ovat kilvan hakemassa rahaa valtiolta latauspisteisiin.
Hallitus ryhtyy jakamaan tukea sähköautojen julkisten latauspisteiden rakentamiseen. Vuosina 2017–2019 jaettava tuki on yhteensä 4,8 miljoonaa euroa.
https://www.mtv.fi/lifestyle/autot/artikkeli/nyt-se-tuli-hallitukselta-miljoonien-eurojen-tuki-sahkoautoilulle-luvassa-800-uutta-latauspistetta/6291538#gs.z_R1q9U
Onko järkevää Hallituksen tuki sähköautoilulle? Minusta ei, voisimme käyttää valtion varat paremminkin.
Hankintatuki on 2000 eur enintään 50 000 eur maksavalle sähköautolle. Onko tämä järkevää, kun ympäristövoittajaa ei ole helppo valita.
Ihmisten pitää syödä ja liharuokia myös
Suositaan lähiruokaa ja omavaraista maatalouttamme. On tärkeää että jokainen maa huolehtii omasta omavaraisuudesta. On tärkeää että voimme saada ruokamme omasta maastamme.
Maataloutta pitää tukea että Suomen maatalous pysyy elinvoimaisena ja omavaraisena. Ilman maataloutta ei ole myöskään liha- ja meijeriteollisuutta, missä moni työntekijä työskentelee.
Ulkomailta tulee myös huonolaatuista lihaa kuten olemme saaneet huomata.
Voi olla että jossain vaiheessa ei saa ulkomailta ruokaa ja silloin omavaraisuus on kunniassa.
"Tutkijat laskivat, että enemmän hedelmiä, vihanneksia ja kasviksia sisältävä ruokavalio kuluttaa energiaa 38 prosenttia ja vettä kymmenen prosenttia enemmän kuin ”tyypillinen amerikkalainen ruokavalio”. Myös kasvihuonekaasuja erittyi ilmakehään kuusi prosenttia enemmän."
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tutkijat-nimesivat-ymparistoa-tuhoava…
”Suomi oli rikkidirektiivissäkin kärsijänä, Itämerelle otettiin käyttöön ensimmäisenä. Suomi elää viennistä ja vienti käyttää kuljetuksia. Jos Suomen viennille laitetaan kustannuksia rikkidirektiivin muodossa, niin kilpailu kyky kärsii. Rikkidirektiivi on tulossa voimaan vasta 2020 kaikilla maailman merillä.”
No paljonkos Suomi (sanotaan vaikka vuositasolla) rikkidirektiivistä kärsii?
”Autoverotuksen poisto on tulonsiirto rikkaille. Maaseudulla pitkien matkojen päässä asuva yli 10 vuotiaalla autolla on tämän maksu mies. Autoveron tuotto on noin 850 miljoonaa: maksakoot ne jotka uusia autoja ostaa.”
Pitäisikö muihinkin tavaroihin leipoa jatkossa autoveron tapainen vero päälle normaalin ALV:n lisäksi? Puhelinvero? Televisiovero? Kalsarivero? Maksakoot ne, jotka uusia kalsareita ostaa?
Ilmoita asiaton viesti
Rikkipesurien hankkiminen tietenkin on investointi, joka lisäsi kuluja. Kaikki kustannukset mitä laivoille tulee siirtyy kuljetusten hintoihin. Laivoissa tietenkin vaikuttaa paljon muutkin asiat ja millaista polttoainetta köytetään.
Rahtilaivan päästöt vastaavat 50 miljoonaa autoa https://www.ksml.fi/teemat/autot/Rahtilaivan-p%C3%…
Meillä on autovero olemassa ja sen tuotto on 850 miljoonaa, miksi se pitäisi siirtää maaseudun ihmisten maksettavaksi polttoaine- ja päästöveroina? Ihmisten edelleen liikuttava, joten miksi siirtää kustannus toisten maksettavaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Toki pesurin hankkiminen on kustannus. Toinen vaihtoehto on käyttää matalarikkistä tai jotain muuta polttoainetta. Nykyisellä tonnistolla toki rajoitteena asennetut moottorit.
Mutta minä kysyinkin, että mikä se kustannus Suomelle on ollut? Muistathan ottaa huomioon myös sen, että eräät maailman suurimmista scrubbereiden valmistajista ovat suomalaisia, ja siksi erityisesti nyt vuoden 2020 globaalin sääntelyn lähestyessä myyvät pesureita niin paljon kuin kerkiävät.
Mitä muuten tuolla vuoden 2009 jutulla on tekemistä tämän asian kanssa? Erityisesti ottaen huomioon, että tuossa jutussa tarkoitetaan juurikin niitä rikki(ja typpi)päästöjä, joihin rikkidirektiivillä on pyritty vaikuttamaan.
Vai menikö logiikka jotenkin siten, että rikkipäästöt ovat pahasta ja niille pitäisi tehdä jotain, mutta rikkipäästöihin puuttuminen on kustannus eikä sitä pitäisi siksi tehdä?
Autoveron siirto polttoaine- ja päästöveroihin olisi perusteltua siksi, että auton käyttö, ei omistaminen, aiheuttaa yhteiskunnalle kustannukset ja ulkoisvaikutukset.
Ilmoita asiaton viesti
Kerrottakoon tässä uudelleen, kun meni blogin idea ohi.
Tässä pähkinän kuoressa:
Luonnon- ja ilmastonsuojeleminen tärkeää.
Suomi ei voi yksin suojella itseään hengiltä.
Suomi joutui vuosia ennen muita rikkidirektiivissä maksumieheksi ja Suomen kilpailukykyä rapautettiin.
Suomi on todellakin tehnyt paljon ja vähentänyt päästöjään, samaan aikaa paljon saastuttavat maat ovat jopa lisänneet päästöjään.
Olisi paljon parempi, että tuodaan saastuttavimmista maista teollisuutta Suomeen.
Kuljetusten haitallisuuden vuoksi on hyvä tuottaa lähempänä kuluttajia. Lähituotanto kunniaan!
Tässä on uutinen vuodelta 2018
15 suurinta rahtilaivaa tuottaa yhtä paljon typpi- ja rikkipäästöjä kuin kaikki maailman autot yhteensä
https://www.mtv.fi/lifestyle/autot/artikkeli/15-su…
Uskoisin että tuon 2009 vuodelta oleva uutinen pitää paikkansa, sillä autoissa on tehty paljon päästöjen vähentämiseksi. Maailman merillä kulkee paljon vanhoja laivoja ja osassa poltetaan halvinta polttoainetta mitä saatavilla ilman minkäänlaisia suodattimia.
Ilmoita asiaton viesti
Ei blogin idea mennyt ohi, mutta se kummasti vesittyy kun idean tueksi esitetyt argumentit vuotavat kuin siivilä.
Rikkidirektiivi: Repka et al. (2017) arvioi rikkidirektiivin kustannusvaikutukseksi Suomen elinkeinoelämälle suurimmillaan (vuonna 2015) noin 33-34 milj. € vuodessa.
Sen kilpailukykyvaikutusta voit suhteuttaa suomalaisyritysten kuljetuskustannuksiin (pyörein luvuin 9 miljardia vuodessa, Solakivi et al. 2016) tai logistiikkakustannuksiin (23,5 miljardia, Solakivi et al. 2016), tai vaikka siihen about 3 miljardiin, mitä suomalaisyritykset käyttävät merirahteihin vuodessa.
Tai no, suhteuta sitä vaikka siihen, että vuoden 2015 jälkeen laivapolttoaineiden hinnoissa on nähty 50% vaihtelua.
Ilmoita asiaton viesti
Kustannuksia kuitenkin tuli ja tulee edelleen, ennen kuin 2020 kaikkialla on samat velvollisuudet.
Tämä oli vain yksi esimerkki. Suomen kivihiililaitoksissa todella tehokkaat suodattimet, kun maailmalla on huonommilla tai ilman suodattimia.
On hienoa että ollaan edelläkävijänäkin, mutta tarkoitus olisi laittaa hallitukselle jäitä hattuun, ettei hölmöyksissä tehdä hallaa Suomelle.
Muistetaan vielä että Suomen osuus CO2 päästöstä on 0,14 prosenttia eli runsaan promillen luokkaa.
Suomi on harvojen maiden joukossa jotka vähentäneet päästöjään!
Meillä ei siis ole mikään kiire tehdä heti mitään eikä vääriä päätöksiä.
Suomessa pitää voida liikkua ja turvata maaseudulla asumisen mahdollisuus eikä siirtää herrojen autoveroa heidän kontolleen, sillä ilmasto ei pelastu.
Muistaa miten rahtilaivat saastuttaa.
Muistaa miten yksi Phuketin lento saastuttaa:
https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/phuke…
Ilmoita asiaton viesti
Toisin kuin blogisti nyt tuossa väittää, ei Suomi yksin sitoutunut rikkidirektiiviin. Mistähän tällainen tieto on peräisin?
Globaaliksi eli maailmanlaajuiseksi kielto tulee vuonna 2020.
Ilmoita asiaton viesti
Ei yksin sitoutunut, kun on EU:n direktiivi, joten EU teki päätöksen.
Katsotaan kuka on pussin perällä Itämerellä ja kenelle vaikuttaa eniten rikkidirektiivi?
Juuri näin 2020 tulee maailmanlaajuiseksi eli Suomi kärsi tässäkin asiassa.
Suomi elää viennistä, joten pitää myös pitää huolta kuljetuskustannuksista eikä rapauttaa KIKY:ä.
Ilmoita asiaton viesti
”Ei yksin sitoutunut, kun on EU:n direktiivi, joten EU teki päätöksen.”
Itse asiassa rikkisääntelystä päätös tehtiin IMO:ssa. EU:n rikkidirektiivi käsittelee sitä, miten tuo IMO:n päätös implementoidaan EU:ssa.
Ilmoita asiaton viesti
Rikkidirektiivin päätti EU. Direktiivit ovat EU:n päättämiä. Asioista tietenkin keskustellaan ja päätetään myös muualla mutta EU direktiivit päättää EU.
Ilmoita asiaton viesti
Rikkirajoitusalueista päätettiin IMO:ssa, eikä unionilla ollut mitään tekemistä päätöksen lainvoimaisuuden kanssa.
Vaan mitäpä tällaiset tosiasiat nyt blogistia haittaamaan.
Ilmoita asiaton viesti
IMO:ssa oli EU maat päättämässä ja ajoivat tätä rikkipäätöstä, mutta EU:n direktiivit sitten päättää EU eikä kukaan muu.
Tässä on rikkidirektiivin häpeällinen tausta
https://www.talouselama.fi/uutiset/tassa-on-rikkid…
Tässä kerrotaan miten EU:n direktiivit toimii:
https://europa.eu/european-union/eu-law/legal-acts_fi
Joten edelleenkin direktiivin päättivät EU maat, vaikka alustava päätös oli IMO:ssa.
Ilmoita asiaton viesti
Suomi ottaa pahiten takkiin laivaliikenteen päästösääntelyssä ja siis menettää eniten kilpailukylyään. Tämä on tietenkin globalistien tavoite, viimeksi mitään sääntelyä vaaditaan suurimmille saastuttajille kuten maissakin.
Ilmoita asiaton viesti
Hiljaisuus muiden maiden päästöistä verrattuna Suomeen on käsin kosketeltavaa.
Ilmoita asiaton viesti